Paino aamupalan jälkeen tasan 94kg. Suunta on täysin väärä. Tosin pitäisi varmaan opetella punitsemaan itsensä aina samaan aikaan, ja tyhjällä vatsalla. Ja onhan tässä varmaan otettava huomioon myös lähestyvät menkat, jotka saattavat alettuaan mulla nostaa painoa JOPA 3kg! Ja muutenkin olo on erittäin kivulias ja hankala aina menkkojen aikaan, joten yhtään kävelyä rankemmasta liikunnasta tuli tosi paha olo, ja alan oksentelemaan. Ei kiva. (Seliseli..)

  Mutta sunnuntaina tuli käytyä salilla, samaten eilen. Sunnuntain treeniä lyhensi salilla oleva ''runsas'' ihmismäärä.. Koen olevani niin huonokuntoinen ja lihava, että hävettää yrittää äheltää siellä. Tyhmäähän se on, hyvähän se on että liikkuu, oli sitten minkä kokoinen vain. Tässäkin tulee jännä ristiriitaisuus, itseäni kun eivät meinaan pahasti ylipainoisetkaan salilla haittaa, päinvastoin. Olen ennemmin ylpeä heistä, ja siitä että liikkuvat ja treenaavat siinä missä muutkin! Hieman jos on ristiriitaista :D Eilen, torstaina olin onneksi yksin salilla, joten täysi treeni tuli tehtyä omassa rauhassa. Jes!

 Pitäsköhän tänään koittaa rahdata stepperi sisälle, ja sillä äheltää tänään. Se on kyllä kätevä, hyvin tulee poljettua telkkaria katsoessa, ja sitten kun valitsee vielä jonkun elokuvan, niin kyllä saapi hien pintaan. Tapansa ne on kullakin.
  Venyttelykin voisi olla tänään paikallaan, vähän meinaa lihakset jumittaa eilisen salitreenin jälkeen.

 Maanantaina sain hien pintaan maailman hauskimmalla tavalla, ratsastamalla. Vaikka miten jotkut väittävät että se ei ole liikuntaa, niin kyllä minä ainakin saan hien pintaan, ja vatsalihaksiin eritoten tuntumaa. Kunhan vaan etsii ja ottaa ne käyttöön. Selkäkin suorastaan pakottaa siihen, sillä mikäli unohdan keskivartalosta pidon, selkäkin kipeytyy tosi nopeasti. Jotain hyötyä siitäkin. Ja hyvin huomaa sen, että mitä enemmän siinä kehittyy taidollisesti, sitä tehokkaampaa se on myös liikunnallisesti. Ei edes enään tahdo laskea itseään yhtään helpommalla, päinvastoin. Tykkään nykyään haastaa itseäni.